sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Torikahvila eli Kahvila Rannan matala Oulussa.

"Rannan matala" oli legendaarinen paikka, eikä vähiten sen omistajattaren "rakastajan" jouduttua palkkamurhan uhriksi. Tuttu myös elokuvasta Kotia päin vuodelta 1989. Elokuvassa esiintyivät Torikahvilan/baarin todelliset asiakkaat. Oma muistikuvani baarista on juuri tuollainen kuin elokuvassakin, savuinen, pelottavia retkuja täynnä, viinabassoääniä, paikan lattiakin oli jotenkin karu, muistaakseni maalaamatonta betonia. Keskellä päivääkin jännitti mennä tuonne sisään. Jotenkin koko talo, kuten Rantakadun muutkin talot olivat ennen 1980-luvun lopula, rähjäisen tuntuisia. Kauaa en sisällä ollut, kunhan kävin vain katsomassa miltä siellä näyttää. Sanoisin että "Rannan matala" oli karuin baari jossa olen käynyt, noin olemukseltaan ja asiakkailtaankin. Olin noin 8-10 vuotias muistaakseni ja jonkin torillakäynnin yhteydessä poikkesin mielenkiinnosta sisään. Kännisiä agressiivisen tuntuisia humalaisia. Tupanaksavua. Muistaakseni kävin baaritiskin ääressä, ja poistuin äkkiä. Toki samanlaisia juottoloita on nykyäänkin.





Jos baarissa tosiaan oli tuollainen lasivitriini, niin se on yllättävää, ja kertoo sentään jonkinlaisesta tasosta, siitä että saatavilla on muutakin kuin ohrapirtelöä.

Kotia päin elokuvassa omistajattaren poika juo kahvin ja ilmeisesti syö tai on syövinään keitetyn munan. Elokuva Kotia Päin on muutenkin mainio elokuva juuri siitä että se esittelee tuota 80-luvun lopun Oulua ja elämää noilta ajoilta muutenkin hyvin. Lämpimät muistot tulevat mieleen jos ei ota huomioon itse elokuvan raakuutta. Jotain samantyyppistä olisi voinut ajatella tapahtuneen esim. Mirkka-baarissa tai missä tahansa noista tupakansavuisista olutpaikoista. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Mari-baari Nivalassa

Mari-baarissa nätit tytöt palvelivat, ruokaakin oli ja suosio suuri, vain Osuuskaupan baari meni edelle.