Tämä on se mitä voin sanoa Lautiosaaren Lossibaarista. Lautiosaaren kauppoihin suuntautuneen kävelymatkani varrella sijainnut Lossibaari oli juottola, jos emme sanoisi että räkälä. Ei, ei räkälä, koska lauloinhan siellä karaokena Tsingis-Kaanin! Ja join kahvin silloin tällöin. Lossibaarissa hyvää oli mieleenjäävä nimi. Baarin edessä kadunlaidassa nurmikolla seisseen GB:n jäätelömainosukon merkitys ei minulle koskaan selvinnyt. Olikohan se vitsi? En muista baarista yhtään jäätelöallasta enkä jäätelöä juuri muutenkaan. Kahviani ja Ilta-lehteä lukiessa jopa toivoin että baarin kanta-asiakkaat eivät kiinnittäisi minuun huomioitani, että saisin juoda kahvini rauhassa ja lukea lehteni. varsinkin römeä-ääninen lihava alkoholisoitunut nainen piti kovaa meteliä, hänen äänensä oli todella kuin rekkalesbolla. Koskaan tuo porukka ei kuitenkaan ainakaan sanonut minulle mitään, mutta metelin ja kiihkon yltyessä yleensä lähdin. Joskus mekkalaa kuului kun baarin ohi kävelin, joten ei aina tullut edes poikettua kahville.
Niin kauan kun Lautiosaaren grilli-kahvila oli toiminnassa ei Lossibaarissa varmaan ruokaa kannattanut laittaa. Grillin ruoatkin olivat kyllä aika rasvaisia. Nyt jälkikäteen jopa harmittaa kun ei tullut haettua tuohon grilliin töihin sen hakiessa työntekijää.
Lautiosaaren Grilli sai uuden yrittäjän vuonna 2000, ja noin vajaan 8-vuoden jälkeen se loppui. Surullista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!