Mari-baari Nivalassa

Mari-baarissa nätit tytöt palvelivat, ruokaakin oli ja suosio suuri, vain Osuuskaupan baari meni edelle.

Uusijärven baari- Mikko Alatalon kotikylällä.

Laulaja Mikko Alatalo on kotoisin Kiimingin Alakylältä, joka on postitoimipaikkansa mukaan Kontio. Melkoisen keskellä kylää toimi aivan viime vuosiin asti Uusijärven kauppa, ja vielä aiemmin samssa rakennuksessa toimi Kontion postitoimipaikka sekä Uusijärven baari. uskaltaisiko ajatella että Mikko Alatalo on pikkupoikana ehkä poikennut kauppaan ja jopa baariinkin? Minäkin vierailin kaupassa joskus 90-luvun lopulla, ja muistan että myyjätär mainitsi kaupassa myös baarinkin olleen aiemmin toiminnassa. Voi olla että kauppias halusi laajentaa myntitilasa ja purki kaupan ja baarin välisen seinän pois lakkauttaen siten baarin. Uusijärven liikekiinteistö edustaa tyypillistä ja erittäin hyvää esimerkkiä liikerakennuksesta jossa on kolme palvelua ollut samasassa, postitoimisto(ja postisäästöpankki), kauppa, sekä kahvin, virvokkeiden sekä mahdollisesti pikkusyötävän ruoan ja seuran paikkana baari. Sääli että tämäkin palvelupaikka on nyt poissa käytöstä.

Tässä kuvassa Uusijärven kauppa vielä toimii, posti on jo asiamiespostina.

Puhelinnumero oli helpoimmasta päästä

Mikko Alatalo

Partasen baarit Hämeenlinnassa

Pikku Partanen perustettiin Raatihuoneenkatu 4:ään vuonna 1954, siellä oli enimmillään töissä 15 henkeä, sillä se oli myös suosittu ruokapaikka.  Hänen tyttärensä Leena Lintula alkoi pitää Pikku-Partasen baaria vuonna 1968. Seuraavana vuonna vapautui keskiolut ja rytinää riitti aamuvarhaisesta yöhön.

Vuonna  1961 rouva Saimi Partanen oli avannut  Partasen Baarin myös Sibeliuksenkatu 11:sta , sitä kutsuttiin Isoksi Partaseksi. Baari oli monen nuoren kantapaikka, yläkerta oli oppikoululaisten suosiossa. Alakerrassa oli konditoria ja Hämeenlinnan ensimmäinen grilli. 

Rouva Saimi Partanen järjestämässä baarinsa näyteikkunaa.

Hyrkkään baari -entinen kauppa

Noin 6 km päässä Armi Kuuselan kotitalosta ja entisestä Perukan baarista, Muhoksen Hyrkkäällä entisessä Osuuskauppa Koskiseudun kiinteistössä sijaitsi pieni baari nimeltään Hörppi. Se tuli kuvattua mutta ei käytyä.  Suomi24-palstalla Hörppi-baaria muisteltiin näin: " Kaikista paras oli edesmennyt Hörppi Hyrkkäällä, harmi että lopetti. Hörpissä saattoi hyvällä tuurilla nähdä kuuluisan Hyrkkään Jussan". Kuka on tai oli "Hyrkkään Jussa"? 

Hyrkkään baari nimeltään Hörppi, elokuussa v 2000. Aukioloajat näyttävät olevan iltapainotteiset, ja kioskikin toimii. Tähän olisi sopinut vielä kuva v.1988 kun kauppa toimi, mutta en onnistunut enään sitä löytämään. 

Baari Suopursu

Oulun Koskelan Mustallasuolla, Mustasuontie 12:sta perustettiin liikerakennuksessa v. 1969 Baari Suopursu, jossa oli 43 asiakaspaikkaa. Baarilla on ilmeisesti ollut myös nimi Suorimpi. Kävin tässä baarissa 90-luvun lopulla hieman ennen kun se lopetettiin ja rakennus purettiin. Muistaakseni se olisi jo silloin ollut ns. maahanmuuttajabaari. Baarin tarjonta oli muistaakseni alkoholi ja pitsapainotteista viimeisinä vuosina. Silti on sääli että se ja koko rakennus purettiin. Kuvastani näkyy että viimeisin nimi olikin näköjään "Kahvila-Ravintola Atlas".

Kuvan keskellä vasemmalla näkyy -jo lakkautettu -T-Valinta Suolukka. Tätä liikerakennusta purettaessa löysin sen raunioista vielä vanhan ASO-kaupan mainoskyltin, mutta se oli niin suuri etten kyennyt ottamaan sitä mukaani. Entinen Suopursu-baari siis oikealla Atlas-nimisenä.

Suopursu puhelinluettelossa

Saaran baari Pudasjärven Kokkokylällä

Pudasjärven Siuruan Kokkokylällä avattiin v.1966 Saara Kokon Saaran baari. Vuonna 1968 nimeksi tuli Sohvin baari ja omistajattareksi on merkitty Sofia Kokko. Ja vuodesta 1970 alkaen jälleen Saaran baari. Asiakaspaikkojakin on ollut 18-28. Vuonna 1991 nimeksi muuttui Saukonpesä. Kokkokyläläiset muistelevat että 60-luvun lopulla kylällä avattiin kylän ensimmäinen baari. Ikävä kyllä baarin tarkaa sijaintia en ole kyennyt paikallistamaan.

Kokkokylällä juotiin ja mainostettiin Oulun Toppilan olutta.

Aivan eno-vainaan näköinen mies.

Tähän yhteyteen voi lisätä Toppilan oluesta kerrotun pahantahtoisen tarinan -ilmeisesti kilpailijoiden levittämän -että Toppilan Mallasjuoman panimossa olisi joku työntekijä hukkunut olutsammioon ja liuennut olueeseen niin että vain pelkkä vetoketju olisi jäänyt jäljelle. Eno-vainaa joka oli rivojen juttujen mestari, kertoi tämän tarinan minulle joskus 80-90-lukujen vaihteessa, ja lapsena sen uskoin. Nykytietämyksellä Toppilan oluen juominen olisi siis ollut samantasoista kuin rikkihapon juominen!

Kontiomäen baarit

Tämän artikkelin nimeksi pitänee laittaa yleisluonnehdinta, sillä en halua nostaa mitään erillistä baarin nimeä yli muiden. Osoitteessa Leppiläntie 2 on Kontiomäellä toiminut ainakin Häkkisen baari aikavälillä 1987-18.9.1988,  tietojen mukaan jopa 68 (!) asiakaspaikkaa. Sitten Tertun baari vuodesta 1988 ainakin vielä vuoteen 2001. Ottaessani tämän kuvan ei tullut mieleen poiketa Tertun baarissa, ikävä kyllä näin jälkikäteen ajateltuna.-Minkälainen sitten lienee ollut?

Tässä siis Tertun baari Kontiomäeltä v. 2001. Siwakin oli vielä toiminnassa. 

Kontiomäellä kauppias Eino Mikkosen kaupan yhteydessä toimi baari, jota erityisesti poikamiehet suosivat sillä baarissa tarjottiin hyvää ruokaa. Miehet olivat nimenneet baarin "Pimppalaksi" siellä töissä olevien naisten vuoksi. Ennen v. 1969 baareissa sai vain ykkösolutta, joten oli yleistä että pöydän alla kaadettiin salaa omaa viinaa kaljan sekaan. Mikkosen baarissa esiintyi myös myöhemmin näyttelijänä kuuluisaksi tullut Heikki Kinnunen. Kinnusten perhe muutti Paavolasta Kontiomäelle, ja Heikki alkoi esiintyä Kontiomäellä, jo muutaman vuoden ikäisenä hän esitti lauluja työläisille maksua vastaan Mikkosen baarin pöydällä laulaen.  Kun Heikki lähestyi kouluikää perhe muutti Mikkeliin.  Mikkosen baarissa rikottiin kuitenkin alkoholinmyyntilupia, joten se menettikin lupansa välillä, kun Kontiomäellä poikennut Alkon tarkastaja sai selville että baarissa tarjoiltiin aukioloaikojen ulkopuolella humaltuneille olutta. Mikkosen kauppa on tietojeni mukaa sijainnut Osuusliikkeen eli Siwan vastapäätä olevassa matalassa talossa, joten ilmeisesti Mikkosen baari toimi samassa rakennuksessa.

Koska baarit ovat lopettaneet Kontiomäellä, niin sentään voi vielä kehua ja suositella Kontiomäen asemaravintolaa!

Kontiomäen asemaravintola

Linjasto on houkuttelevan näköinen

Pelaajillekin on viihdykettä

Vaikka VR joutuu häpeämään ruohonleikkuun unohtamista, niin asemaravintola palvelee!

(asemaravintola siirtyi yksityisen hoidettavaksi v.1991-vaikka en usko enkä väitä että Matkaravintokaan sitä huonosti hoiti ainakaan lukemani perusteella)

Kahvi on juotu  ja munkki on syöty. Olisko M.A.Numminen tehnyt samoin?

Lattian ruutukuvio muistuttaa Jäppisen baaria ja on todella retroa!

Käymälätilat hohtavat puhtauttaan.

Perukan baari - Armi Kuuselan entisessä kotitalossa?

Perukan Baari -toimiko Armi Kuuselan entisessä kotitalossa?
Muhoksella toimineella Perukan Baarilla näyttää olleen yhteys Maailmankaikkeuden Kauneimmaksi valittuun Armi Kuuselaan.  Muhoksen Kotiseutuyhdistykseltä ja internetist löytämieni kirjoitusten perusteella Armi Kuuselan vanhemmilla kauppias Aarne ja  Martta Kuuselalla  oli Muhoksen Perukalla Kuuselan kauppa, jossa Armi siis vietti nuoruusvuosiaan,  ja tässä talossa toimi myöhemmin Perukan Baari. Tervareitti-lehden tietojen mukaan Armi Kuusela olisi siis asunut vuoteen 1952-asti Kuuseloiden kaupatalossa. Tietojen mukaan Kuuselat olisivat rakentaneet tämän kauppatalon jossa baaritoimintaa myöhemmin harjoitettiin.
-Armi Kuuselan isä Aarne Kuusela lähti Kanadaan 1920-luvulla ja tapasi siellä Martta Kyrön ja he  avioituivat vuonna 1927. Kuuselat palasivat takaisin kotimaahan ja asettuivat Muhokselle jossa Martta piti kauppaa ja Aarne perusti makkaravalmistamon. Pariskunnan neljäs tytär Armi Helena syntyi 20. elokuuta 1934.
Aivan tarkkoja baarin aloitus-ja lopettamistietoja en ole onnistunut löytämään. Muhoksen yrittäjien tietojen mukaan  kuitenkin Perukan Baaria piti V.Vuorio osoitteessa Leppiniementie 43,  toimialana kahvi-ja keskiolutbaari.

Puhelinluettelon mukaan v.1960 Perukan baarin omistajattareksi on merkitty myös Orvokki Väliaho.

Kuuselan kauppatalo Muhoksen Perukan kylällä - myöhempi Perukan baari?

Armi Kuusela Maailmankaikkeuden kaunein-kilpailun voittajattarena v. 1952 ja Suomen Neito 1952 -kilpailujen voittajatar.

Luoto-Baari Raahen Lapaluodossa

Luoto-baari toimi Raahen Lapaluodossa. Muistelijat kertoivat siellä saaneen kahvia, limonadia ja ruokaakin. Pajatsoa tottakai myös pelattiin. Osa muisteli että baarin siisteydessä oli puutteita.

Luoto-baari toimi osoitteessa Satamakatu 9.

Milaca-baari Malmilla

Samassa talossa kuin Malmin Kino-elokuvateatteri sijaitsi Milaca-baari, os.Malminraitti 4. Nimen alkuperä on minulle epäselvä, USA:sta löytyy Milaca-niminen paikkakunta. Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut muutamia kuvia paikasta.

Baari Milaca, Malmin raitti 4.

Milacan valomainos oli tyylikäs. Tyypillinen 60-luvun pyöreänurkkainen valomainos, lähes identtiset kahvikuppi ja ruokalautanen kuten muissakin. Tällainen valomainos on lupaava! Milacan tapauksessa baarin sisäänkäyntiä kohden on osoittamassa nuoli. 

Siff-kolaa mainostetaan koko seinän mitalla. 

(Helsingin kaupunginmuseon kuvat)

 Milaca-baarin ruokalistaa:

T  PEKONI MUNALLA           4.30

I   LEIKKELELAUTANEN      3.60

L  MUNAKKAAT      3.20        3.00

A  VOILEIVÄT          1.20        1.60

U  OHUKAINEN                      1.20

K  PAISTETT    KALAA          2.70

S                                                 0.80

E

S

T

A

Oikein mukava ruokalista mielestäni. Olisipa elämys palata 60-70-luvuille

 ja käydä Milaca-baarissa syömässä!

Tarkempia kuvia Milaca-baarista löytää helsingin kaupunginmuseon sivuilta:

https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0038q7

Rantabaari Kokkolan Ykspihlajassa

Oikeastaan Rantabaaria en kelpuuttaisi tähän, mutta kun se nyt on sillä rajalla niin tulkoot mukaan. Rantabaari lopetti ilmeisesti jo 1978 kun talo purettiin. Sisutus on jotain samaa kuin Annelin kahvibaarissa, Ykspihlajassa ilmeisesti saatiin idea tapetoida seinät postikorteilla. Muutamia kuviakin löytyi.

Talo oli melkoisen rähjäinen.

Tämä kuva ratkaisi valintani, Rantabaarin vitriinissä näyttäisi olevan sentään jotakin syötävää kahvin kanssa.

Keppana oli silti ylivoimainen. Seinät ovat lievästi sanottuna levottoman näköiset. Ensimmäinen tekoni tuolla olisi ollut puhdistaa seinät. Näistä kuvista voi melkein haistaa vuosikausien tupakansavun, varsinkin kun lähes jokainen tupakoi. Mutta meni melkein 20-vuotta ennekuin tupakat sammuivat baarien sisällä.

Maulan baari

Keminmaalla Maulan kylässä toimi vielä 2000-luvulla Maulan baari.
Legendaarinen Maulan Baari avattiin 1963, alun perin Taivalkosken patosiltatyömaan työmaaruokalaksi. Baari oli tunnetuin asia koko Maulasta. Se oli toiminnassa 45 vuotta, vuosina 1963–2008. Sen omistajataar oli Kaisa Sorvoja

Tässä kuva Yelisradion sivuilta.

Porrasbaari Herttoniemessä

Herttoniemessä toimi Porras-baari Siilitiellä. Tästä baarista löytyy jotain tietoja.
Eräs muistelija kirjoittaa näin:

 "Siilitie kahdessa oli baari, sellanen pikkunen porrasbaari, jossa mä kävin aina ostamassa tota pehmistä. Se oli semmonen kiva juttu, että sai käydä jätskiä, pehmistä, ostamassa baarista."

"Ensiksikin Siilitien Porrasbaarista, joka oli kakkosessa, ostin elämäni ensimmäisen pehmytjäätelöni ja sen jälkeen ei vastaan ole tullut pehmiksen voittanutta jätskiä – pehmishimo lähti Hertsikasta."

"Nro 2:ssa oli  porrasbaari, josta sai jättispuikon 50 mk:lla vuonna 1962 ennen rahanuudistusta. Seuraavana vuonna jättis maksoikin enää 50 penniä! Asuin Siilitiellä 1962 - 1975 välisen ajan, Porrasbaari vaihtoi nimensä Siilinpesäksi."

Sijaitsikohan Porrasbaari tässä?

Puhelinluettelosta 60-luvulta.

 Porrasbaarikin jää harmillisesti niihin baareihin joista kuvia ei oikeastaan ole. vain todisteet siitä että se on ollut, nekin puhelinluettelo ja tulitikkuetiketti.

Martin Keidas

Martintie 16:sta Martinniemessä. nyt palanutta työväentaloa vastapäätä toimi vielä noin v 2005 Martin keidas-nimein baari. Joimme siellä eräänä talvena kahvit tuttavani kanssa. Paikalliset tyytyivät olueeseen. Oikeastaan Martin keidas oli ihan rento paikka, ei liian synkkä kapakka.  Kaupparekisterissä se on ollut 15.3.1995-15.3.2009. Suomi24-palstalla sen loppumista harmiteltiin useamman kirjoittajan voimin. Hieman syrjäinenhän sijainti oli, ja muistan itsekin yllättyneeni kun siellä oli baari. Martin Baari liikekeskukessahan oli jo v.2005 lopettanut.

Tätä kuvattaessa Martin keidas oli jo lopettanut.

Jäppisen baari Iissä.

Oulun ja Kemin välillä todennäköisesti paras paikka on Jäppisen baari Iissä! Tämä on todellinen helmi, retropaikka! Tällaisia toivoisi olevan enemmänki, ja Jäppisen baari sinällään on jo matkakohde Iissä ja itsessään pakollinen pysähdyspaikka.

Jäppisen baarin yhteydessä toimii SEO-huoltamo

Upea neonvalomainos on kuin 60-luvulta.

Hinnastotaulu on hieno

Retrohenkiset pöydät ja tuolit.

Baarin asiakkaatkin ovat kuin tehty baaria varten, vanhat miehet kahvilla kertoilemassa juttujaan.

Mekin joimme munkkikahvit, sekä kahvi että munkki maistuivat erittäin hyviltä.

Arviolta 1970-lukua.

Musiikkilaite

Paikkansa pitävä mainos

Historiaa, 70-luvulla Paavo Jäppisellä oli Kesoil.